Tyypilliset vaivat
Erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat hyvin yleisiä. Olemme listanneet alle osan niistä tyypillisistä vaivoista, joita vastaanotollamme hoidamme. Lista ei ole kaiken kattava, vaan hoidamme kaikenlaisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja kaikenikäisillä. Jos et ole varma, löytyykö meiltä asiantuntemusta juuri sinun vaivaasi, ota rohkeasti yhteyttä!
Huimaus on hyvin tavallinen vaiva, johon löytyy useita erilaisia syitä. Tyypillisimpiä syitä ovat hyvänlaatuinen asentohuimaus ja niskaperäinen huimaus. Toisinaan huimaus johtuu harvinaisemmista syistä, jotka voivat vaatia lääkärissä käyntiä. Tämän vuoksi teemmekin erilaisia testejä, joiden avulla voidaan tutkia syitä huimaukseen.
Kun huimauksen syy on selvillä, voimme suunnitella kuntoutusta. Esimerkiksi hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta kärsivälle saattaa riittää pelkkien asentohoitoharjoitteiden tekeminen. Sen sijaan niskan retkahdusvammasta (whiplash) johtuvassa huimauksessa asiakas voi tarvita manuaalista terapiaa, niskan kivunhoitoa ja tavanomaisen harjoittelun lisäksi erilaisia silmä-niskakoordinaatiota parantavia harjoitteita. Suunnittelemme huimauksesta kärsivän asiakkaan kuntoutuksen aina yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Iskiaksella tarkoitetaan usein selkäkipua, joka säteilee alaraajaan. Kivun syynä on usein selkäytimestä lähtevien hermojuurten ärsytys tai joutuminen puristuksiin. Iskiashermo on yleensä voimakkaasti ärtynyt tai tulehtunut, mikä aiheuttaa hermokipua ja hermon toimintahäiriöitä. Välillä oire voi tuntua pelkästään jalassa, eikä selkäkipua esiinny.
Toisinaan iskiashermoa voivat painaa jotkin pakaran ja takareiden alueen pehmytkudokset, jolloin kyseessä on iskiasoire, mutta ei välilevyperäinen vaiva. Joskus taas kireiden lihasten kivuliaat triggerpisteet voivat osittain matkia iskiashermoperäistä vaivaa. Tällöin kipu säteilee selkään ja jalkaan samalla tavalla, mutta hermossa ei todeta ärsytystä. Tätä kutsutaan joskus pseudo- eli valeiskiakseksi.
Hoidamme iskiasoireistoa aina yksilöllisesti huomioiden syyn oireiden taustalla. Oikean syyn selvittäminen on tärkeää, jotta voimme valita oikeat ja turvalliset tavat hoitaa ja kuntouttaa vaivaa. Varsinkin pidempään jatkuneissa alaraajan säteilyoireissa harjoittelu on keskeinen osa hoitoa. Iskiaskipua ei kannata hoitaa pelkästään passiivisin keinoin kuten levolla tai venyttelemällä, sillä pahimmillaan tämä voi johtaa oireen pitkittymiseen.
Kipu on yleensä isoin syy hakeutua vastaanotollemme hoitoon. Tällöin pyrimme selvittämään, mikä kaikki kipua tuottaa ja hoidamme näitä tekijöitä monipuolisesti eri keinoin. Jos alkaa vaikuttaa siltä, ettei kipu ole enää selvästi tuki- ja liikuntaelinperäistä, kyseessä saattaa olla kivun kroonistuminen.
Krooninen kipu on tänä päivänä merkittävä tuki- ja liikuntaelimistön ongelma. Nykyaikaisessa kiputieteessä krooninen kipu käsitetään omaksi ongelmakseen, jossa alun perin kipua tuottanut kudosvaurio on jo parantunut.
Ymmärrys kipumekanismeista on lisännyt kivunhoidon välineitä. Nykyään kroonisen kivun hoidossa käytetään manuaalisen terapian lisäksi muun muassa rentoutus- ja hengitysharjoitteita, nukkumistottumuksia parantavia keinoja ja liikuntaa.
Toisinaan krooniseen kipuun liittyy ajatus- ja käyttäytymismalleja, jotka voivat ylläpitää kivun esiintymistä. Pyrimme keskustelun kautta ymmärtämään asiakkaan kivun luonnetta ja merkitystä asiakkaan elämässä. Yritämme erilaisin keinoin hälventää asiakkaan ajatuksia kivun haitallisuudesta ja vaarallisuudesta, jos tälle ei ole mitään perusteita. Samoin jos asiakas selvästi varoo ja välttää tiettyjä liikemalleja turhaan kivun pelon vuoksi, voimme yhdessä käydä näitä liikkeitä läpi, jotta asiakas oppii kyseisen liikkeen olevan turvallinen.
Raajojen puutumiseen voi olla useita erilaisia syitä. Kyse saattaa olla esimerkiksi verenkiertoperäisestä puutumisesta, hermon puristuksesta johtuvasta puutumisesta tai ainoastaan lihaskireyksien aiheuttamasta heijasteesta.
Alkuun selvitämme aina neurologisilla testeillä, onko puutuminen jonkin yksittäisen hermon tai hermojuuren alueella vai onko kyseessä laajempi puutuminen, joka voi viitata muuhun neurologiseen ongelmaan. Jos kyse on hermojen pinnetilasta ja lihasten ja nivelten jäykkyydestä, pystymme yleensä lievittämään puutumisoireilua helposti manuaalisen käsittelyn avulla. Jos tekemissämme testeissä selviää, että puutumisen syy on todennäköisesti jokin muu kuin hermopinne tai lihaskireydet, ohjaamme asiakkaan lääkärin konsultaatioon.
Leikkauksilla hoidetaan useita erilaisia vaivoja. Nivelrikkoisiin niveliin vaihdetaan tekoniveliä, hermoja vapautetaan pinteestä ja vaikeat välilevyn pullistumat voidaan leikata pois.
Vaikka leikkaus onnistuisi hyvin, voidaan lopputulos turmella huonolla kuntoutuksella tai jopa sen täydellisellä puutteella. Useimmiten leikkaus on vasta hoidon alku ja jälkikuntoutus on välttämätöntä, jotta paluu arkeen, työhön ja harrastuksiin onnistuu toivotulla tavalla.
Räätälöimme jälkikuntoutuksen sisällön aina asiakkaan tilanteen mukaan. Nyrkkisääntönä voisi kuitenkin sanoa, että leikkauksen jälkeen tarvitaan lihasten vahvistamista ja nivelten liikelaajuuksien normalisoimista. Usein jälkikuntoutukseen riittää 1–5 käyntikertaa, mutta toisinaan tarvitaan kuukausiakin kestänyt kuntoutus esimerkiksi kilpaurheiluun palaamiseksi.
Niskakipujen taustalla voi olla hyvin moninaisia tekijöitä. Kun kansankielellä puhutaan niskakivusta, kyse on yleensä kaularangan kivusta. Kaularanka on ylin osa selkärankaa. Selkärangan, ja myös siis niskan, voidaan ajatella olevan palikoista rakennettu torni. Nämä palikat koostuvat monipuolisesti liikkuvista nikamista, välilevyistä ja pikkunivelistä eli fasettinivelistä.
Ihannetilanteessa selkärangan jokainen nikama liikkuu sille tarkoitetulla tavalla. Käytännössä näin on hyvin harvoin, ja usein rasitus ja staattiset työasennot aiheuttavat selkärankaan ja pehmytkudoksiin jonkinasteisia toiminnan häiriöitä. Jotkin nivelistä jäykistyvät, jolloin toiset nivelet joutuvat liikkumaan liikaa. Samoin osa lihaksista saattaa olla ylivenyneitä (kuten kaulan etuosan lihakset) ja osa liian kireitä (kuten kallonpohjan lihakset). Usein kireys johtuu ainakin osittain lihasten väsymisestä, kun ne eivät jaksa ylläpitää niiltä vaadittua asentoa heikkouden vuoksi. Nämä lihasten ja nivelten toimintahäiriöt aiheuttavat kipuja, heijasteoireita rintaan ja raajoihin, hermojen ärsytystä ja vähitellen ryhdin muuttumista.
Niskakivun hoitona käytämme tyypillisesti nivelten mobilisaatiota ja manipulaatiota, jotta saamme normalisoitua nivelten toimintaa. Lisäksi ohjaamme lihaksia vahvistavia harjoitteita. Näiden tarkoituksena on auttaa selkärankaa toimimaan normaalisti sille tarkoitetulla tavalla, ja tämän myötä kivutkin alkavat lievittyä.
Kaularangan alueella kivut ja heijasteoireet voivat johtua kireyksien lisäksi myös välilevyn pullistumasta, traumoista, nivelrikosta tai esimerkiksi reuman aiheuttamista muutoksista. Vastaanotolla selvitetäänkin ensimmäisellä kerralla mahdolliset aiemmat sairaudet ja tapaturmat ja suunnitellaan turvallinen hoito tämä huomioiden.
Kulumaa eli nivelrikkoa voi tulla kaikkiin niveliin. Nivelrikossa kipu johtuu yleensä useasta eri syystä, ja rustopinnan vaurioitumisesta aiheutuva kipu on vain osa kiputuntemusta. Myös niveltä ympäröivät kudokset kuten lihakset, nivelkapseli, nivelsiteet, limapussit ja hermorakenteet ärtyvät nivelrikon aiheuttaman toiminnallisen haitan takia.
Nivelrikkoinen nivel jäykistyy nivelkapselin kiristymisen takia, mikä aiheuttaa kipua ja liikerajoituksia. Kun nivelkapseli saadaan vähitellen joustavammaksi, alkaa nivelkapselilta syntyvä kipu helpottaa ja nivelkapselin tulehdusreaktio lievittyä. Lisäksi kun muu ympäröivä kudos saadaan rauhoittumaan, kivut helpottavat lisää.
Nivelrikossa tavoitteena on ylläpitää nivelen normaalia toimintaa ja parantaa niveltä ympäröivien lihasten tukea. Nivelrikossa niveltä ympäröivä lihaksisto heikkenee ja nivelessä alkaa usein tapahtua liiallista, tuen puutteesta johtuvaa liikettä. Tämän vuoksi lähes kaikissa nivelrikoissa lihasvoimaharjoittelulla on merkittävin rooli toimintakyvyn säilyttämisessä.
Liikunta lisää rustopintojen aineenvaihduntaa runsaasti. Koska nivelrusto saa kaiken aineenvaihduntansa luurakenteiden kautta, nivelrikkoistakin niveltä on tärkeää liikuttaa. Lisääntynyt liikkuvuus, parempi lihastuki ja kasvanut lihasmassan määrä lisäävät myös nivelen aineenvaihduntaa. Aineenvaihdunnan lisääntyminen saattaa hidastaa nivelrikon etenemistä ja lievittää oireita.
Itse nivelrikosta johtuvaan kipuun voi akupunktiolla olla hyvä vaikutus. Erityisesti polvinivelen kipuun akupunktiota käytetään usein osana hoitoa. Nivelrikon kohdalla on hyvä muistaa, että nivelkapseli on voimakkaasti hermotettu. Tämän vuoksi käsittely voi tuntua ensimmäisillä kerroilla epämiellyttävältä ja nivel voi tulla jonkin verran araksi käsittelyn jälkeen. Arkuus alkaa kuitenkin helpottaa parin ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Kun kiristyneet lihakset saadaan vielä hierottua ja vahvistettua joustaviksi ja rennoiksi, tilanne paranee entisestään.
Jos esimerkiksi lonkan ja polven nivelrikko on hyvin kivulias, omatoimiseksi harjoitteluksi sopii erinomaisesti esimerkiksi vesijumppa ja uinti. Ne eivät kuormita niveltä raskaasti, mutta vahvistavat lihaksistoa.
Noidannuolella tarkoitetaan selän äkillistä kiputilaa, jossa selkä usein jäykistyy johonkin pakkoasentoon ja lihakset kiristyvät suojakramppiin. Useimmiten kipu alkaa nosto-, kierto- tai taivutusliikkeen yhteydessä. Yleensä selän liikuttaminen on vaikeaa ja aiheuttaa selkään pistävän puukkomaisen tuntemuksen. Myös jalat saattavat mennä alta.
Taustalla on usein nikamien toimintahäiriö, välilevyn repeytyminen tai lihaskramppi. Jos asiakkaalla ei ole välilevyperäisen vaivan oireita, pystymme yleensä auttamaan lumbago-peräisessä kivussa tehokkaasti jo yhdellä tai vain muutamalla hoitokerralla.
Olkapään kiputilat ovat hyvin tavallisia ja ne yleistyvät yli 50-vuotiailla, kun jänteet alkavat haurastua ilman säännöllistä sopivanasteista kuormitusta ja voimaharjoittelua. Tyypillinen seuraus on käden sivunoston vaikeutuminen kipujen vuoksi. Tällöin hiusten pesu, vaatteiden pukeminen tai fyysisistä töistä selviytyminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta.
Myös nuoremmat voivat kärsiä olkapään alueen vaivoista. Tällöin taustalla on useimmiten fyysinen trauma, liian kova harjoittelu tai virheelliset liikemallit, jotka kuormittavat olkapään alueen rakenteita.
Olkapään kiputilojen hoidossa kuntoutus on paras ja tehokkain hoito. Isoin vaikutus tilanteeseen saadaan asiakkaan omatoimisesti tekemällä terapeuttisella harjoittelulla, johon annamme yksilölliset ohjeet. Akuutteja oireita voidaan helpottaa kipeiden lihasten käsittelyllä ja kinesioteippauksella. Kun kipuja saadaan rauhoitettua, omatoiminen harjoittelukin mahdollistuu.
Jos olkapäävaivojen taustalla on liiallinen kuormitus ja/tai virheelliset liikemallit, ohjaamme kuormituksen vähentämisen sopivalle tasolle ja autamme opettelemaan oikeita liikemalleja. Jos lapatuessa on heikkoutta, pyritään vahvistamaan sekä heikkoja lihaksia että opettelemaan parempaa hallintaa.
Monen päänsäryn taustalta löytyy niskaperäisiä toiminnallisia ongelmia, kuten fasettinivelten liikehäiriöitä. Päänsärkyä aiheuttavat myös ns. triggerpistekivut, jotka voivat säteillä yläniskalta ja ohimoista muualle päähän. Tällaista särkyä kutsutaan cervikogeeniseksi eli niskaperäiseksi päänsäryksi. Tämä on yksi tavallisimmista syistä, jonka vuoksi vastaanotollemme hakeudutaan.
Päänsärky voi kuitenkin johtua myös muista tekijöistä, kuten virheellisestä purennasta tai selkäytimen ahtaumasta. Vastaanotolla selvitämme haastattelun ja kliinisten testien avulla syitä oireiden taustalla ja tarvittaessa ohjaamme asiakkaan jatkotutkimuksiin.
Migreeni on päänsäryistä yksi tavallisimpia ja aiheuttaa voimakasta kipua. Usein se iskee yllättäen ja voi viedä työ- tai opiskelukyvyn täysin. Jokainen migreeni on yksilöllinen ja säryn laukaisevat ärsykkeet ovat hyvin vaihtelevia. Vaikka niskakipu ei aiheuta migreeniä, se saattaa laukaista migreenikohtauksia. Migreeni aiheuttaa myös niskan jännittymistä jäykistymistä ja herkistää kivulle. Tästä syystä niskakipu ja niskaperäinen päänsärky tulisi aina huomioida osana migreenin hoitoa. Toisilla taas migreenin laukaisevina ärsykkeinä voivat toimia univaje, tietyt ruoka-aineet tai purennan ongelmat. Käymme läpi näitä tekijöitä haastattelussa ja mahdollisuuksien mukaan huomioimme ne osana yksilöllistä hoitoa.
Vuonna 2016 ilmestyneen katsausartikkelin mukaan akupunktio on yhtä tehokasta kuin migreenin estolääkitys, mutta vähäisemmillä haittavaikutuksilla. Kaikki eivät valitettavasti saa apua akupunktiosta migreeniinsä, mutta suosittelemme varsinkin huonosti lääkkeestä hyötyneitä kokeilemaan akupunktiohoitosarjaa.
Alaselkäkivut ovat hyvin tavanomaisia väestössä, ja suurin osa ihmisistä kokee selkäkipuja jossain vaiheessa elämäänsä. Valtaosa ihmisistä parantuu onneksi näistä kivuista. Nykyään hyvin pieni määrä selkäkipuisia leikataan verrattuna aiempiin vuosikymmeniin.
Selvitämme niin fysioterapiassa kuin osteopatiassa ensin kivun taustasyitä. Kipu voi tulla lihaksista, rangan pikkunivelistä eli fasettinivelistä, välilevystä, hermoärsytyksestä tai nivelsiteistä. Joskus pitkittyneessä kivussa varsinainen vamma-alue on jo parantunut, mutta kipu on jäänyt hermoissa ”päälle” ja voidaan puhua kroonistuneesta kivusta. Hermosto voi onneksi oppia myös unohtamaan kivun.
Tenniskyynärpää (tai nykyään yhä useammin hiirikäsi) on yleinen kyynärvarren rasitusvamma. Kyynärnivelen ulkosivulla oleva ojentajajänteiden kiinnityskohta ärtyy ja tulehtuu, mikä aiheuttaa kipua. Vaivan pitkittyessä jänteen rakenteeseen alkaa tulla myös rappeumaa. Yleensä kyseinen alue on kosketusarka ja siinä voi olla myös turvotusta. Samalla varsinkin käden puristusliikkeet ja kyynärpään kiertoliikkeet muuttuvat kivuliaiksi.
Vaiva saa alkunsa toistuvan kuormituksen takia. Vaivan nimen mukaisesti mailapelit, kuten sulkapallo ja tennis sisältävät toistuvia ranteen ojennusliikkeitä, jotka voivat ylirasittaa käden ojentajalihaksia. Tavallisempaa kuitenkin on, että lihakset ylikuormittuvat esimerkiksi tietokoneella työskentelystä tai työkalujen käytöstä.
Tenniskyynärpään/hiirikäden hoito vaatii tavallisesti useamman hoitokerran, riippuen siitä kauanko vaiva on jatkunut. Hoidossa huomioimme kyynärnivelen liikkuvuuden ja käsittelemme pehmytkudoksia ja nivelrakenteita. Omatoiminen lihasten vahvistaminen, erityisesti eksentrisesti, on tärkein osa tenniskyynärpäästä/hiirikädestä kärsivän kuntoutusta. Venyttely sen sijaan voi jopa pitkittää kivusta toipumista.
Joissakin harvoissa tapauksissa tulehtunutta aluetta voidaan rauhoittaa lääkärin antamalla kortisonipistoksella ennen käsittelyhoidon aloittamista tai parin ensimmäisen hoitokerran jälkeen. Nykyään kortisonipistosten antaminen on kuitenkin vähäisempää.
Urheilu- ja liikuntavammat ovat valitettavan yleisiä. Kuntourheilussa haittana on tauko harrastuksesta ja mahdollisesti sairausloma töistä tai koulusta. Kilpa- ja ammattiurheilussa urheilu voi olla tulonlähde tai tärkeä osa arkea. Siksi vammojen oikeaoppinen kuntoutus on ensiarvoisen tärkeää.
Olkapää-, alaselkä-, polvi-, takareisi- ja nilkkavammat ovat eri urheilulajeissa yleisimpiä. Kamppailu- tai joukkuelajeissa voi syntyä myös pahimmillaan invalidisoivia niskan ja pään alueen traumoja. Hoidamme näitä kaikkia sekä muita vammoja vastaanotollamme. Vammojen moninaisuuden vuoksi myös hoidon kesto ja sisältö vaihtelevat paljon.
Välilevyt rappeutuvat ikääntymisen seurauksena ja kyse on normaalista ilmiöstä. Toisinaan selkänikamien välissä olevat diskukset eli välilevyt alkavat pullistua ulospäin rappeutumisen vuoksi. Tätä sanotaan välilevyn pullistumaksi eli protruusioksi. Rappeutumisen edetessä välilevyt voivat myös revetä, jolloin välilevyn keskustassa oleva hyytelömäinen aine vuotaa ulos. Tätä kutsutaan välilevytyräksi eli prolapsiksi.
Molemmissa tilanteissa yhteistä on se, että välilevy pullistuu ulospäin painaen hermon juuriosaa. Mekaanisen puristuksen lisäksi välilevytyrä, ja toisinaan myös välilevyn pullistuma, voi aiheuttaa paikallisen inflammaation eli steriilin tulehduksen hermojuurelle.
Massiivisissa välilevyn pullistumissa voi esiintyä ulosteen pidätykseen ja virtsaamiseen liittyviä vaivoja ja tunnottomuutta sukuelinten alueella. Myös reisien lähentäjäalueella voi ilmetä heikkoutta tai tunnottomuutta. Tällaisissa tilanteissa hoitona on aina välitön leikkaus, joka tehdään päivystyksenä sairaalassa. Sairaalahoitoon tulee hakeutua heti vuorokaudenajasta riippumatta.
Onneksi leikkaushoidon tarve on kuitenkin vähäistä ja nykykäsityksen mukaan suurinta osaa potilaista kannattaa hoitaa kuntoutuksen keinoin. Tutkimusten mukaan vuoden päästä oireen alkamisesta leikatut ja leikkaamattomat potilaat ovat yhtä tyytyväisiä tilanteeseensa, eikä kipujen määrässä ole eroa.
Välilevyperäinen kipu on hyvin tavallista ja sen kuntouttaminen on vastaanotollamme arkipäivää.