Hoitomenetelmät ja -tekniikat
Fysioterapia- ja osteopatiakäynnillä käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä. Hoitomenetelmät valitaan asiakkaan vaivan ja myös asiakkaan toiveiden mukaan. Vaikka alla ei ole mainittu hierontaa erikseen, se on usein osa hoitoa. Voit lukea lisää hieronnasta täältä.
Akupunktio ja kuivaneulaus ovat hyvin samankaltaisia hoitomuotoja. Molemmissa kipua hoidetaan pienillä neuloilla, jotka laitetaan ihon läpi pehmytkudokseen. Hoidamme akupunktiolla erilaisia tuki- ja liikuntaelinten kiputiloja. Akupunktion hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä varsinkin niska- ja pääkipujen sekä migreenin hoidossa. Myös erilaiset nivelrikot ja akuutit alaselän kiputilat reagoivat hyvin akupunktioon.
Kuivaneulauksessa kipeitä ja oireita aiheuttavia triggerpisteitä hoidetaan akupunktioneuloilla. Kuivaneulauksessa tavoitteena on saada lihaksissa oleva triggerpiste laukeamaan, jolloin kipu alkaa lievittyä. Noin 90 prosenttia tyypillisistä triggerpisteistä on myös akupunktiopisteitä. Nykyään akupunktion vaikutuksen oletetaan olevan pääasiallisesti kipua lievittävä ja paikallisia lihaskireyksiä laukaiseva.
Tiesitkö muuten, että akupunktion historia ulottuu muinaiseen Kaukoitään, jolloin nykyisenkaltaista terveystiedettä ja ihmisen fysiologian tuntemusta ei vielä ollut. Tällöin kehossa ajateltiin olevan erilaisia energiavirtoja, joiden ongelmia neuloilla hoidettiin. Nykykäsityksen mukaan tällaisia ”meridiaaneja” ei kuitenkaan ole olemassa.
Faskia- eli lihaskalvokäsittelyillä tarkoitetaan spesifejä tekniikoita pehmytkudosten hoidossa. Usein tavoitteena on vähentää kipuja ja parantaa faskian eli kalvorakenteiden liukumista lihasten välissä. Ei ole kuitenkaan mahdollista käsitellä erikseen pelkkää lihaskalvoa tai lihasta, vaan faskiakäsittely vaikuttaa aina molempiin kudoksiin.
Teemme faskiakäsittelyn käsillämme tai erilaisilla instrumenteilla, useimmiten metallisilla faskiaraudoilla. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi yhdistämme yleensä käsittelyyn asiakkaan tekemän aktiivisen liikkeen kuten käden noston. Tällä tavalla kipu lievittyy usein tehokkaammin ja kireydet helpottavat enemmän.
Maailmalla on useita eri koulukuntia, joiden tekniikoissa on tiettyjä yhtäläisyyksiä mutta myös eroavaisuuksia. Kaikilla päästään kuitenkin osaavissa käsissä hyvään lopputulokseen. Vaikka faskiakäsittely on noussut trendiksi viime vuosien aikana, on hyvä huomata, että useat tekniikat ovat olleet vuosikymmeniä – jos ei vuosisatoja – käytössä.
Laserhoito saa aikaan verisuonten laajenemista ja sitä kautta se lisää tehokkaasti paikallista aineenvaihduntaa. Kun paikallinen verenkierto ja aineenvaihdunta lisääntyvät, myös tulehdus alkaa rauhoittua. Käytämme laserhoitoa apuna esimerkiksi erilaisten jänne- ja jännetuppitulehdusten alkuvaiheen hoidossa, jolloin laser on tehokas keino tulehduksen, turvotuksen ja kivun rauhoittamiseen.
Neuraali- eli hermokudos voi ärtyä esimerkiksi vamman, välilevyn pullistuman tai huonon työasennon myötä. Kun hermo ärtyy, se saattaa herkistyä venytykselle tai paineelle. Tätä kutsutaan hermon mekanosensitiivisyydeksi.
Kun ihminen liikuttaa kehoaan, myös hermot joutuvat liukumaan eri kudosten välissä. Jos jokin esimerkiksi painaa hermoja, hermokudos ei pääse liukumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja sen liikkuvuus voi alkaa vähentyä. Neuraalikudoksen mobilisoinnilla tarkoitetaankin hermojen liikuttamista tai hermojen liikkuvuuden parantamista.
Hermokudosta mobilisoimalla voidaan vähentää kipua ja nopeuttaa paranemista, kun hermon mekanosensitiivisyys vähenee. Lisäksi neuraalikudoksen käsittely saattaa lisätä hermon omaa verenkiertoa ja hapensaantia sekä nopeuttaa hermon toipumista esimerkiksi lievien hermovaurioiden jälkeen. Pyrimme vastaanotolla löytämään asiakkaalle sopivan tavan mobilisoida hermokudosta, jotta asiakas voi jatkaa hoitoa itsenäisesti myös omassa arjessaan.
On hyvä muistaa, ettei hermojen mobilisointi ole kaikissa tilanteissa oikea ratkaisu. Varsinkin akuutissa hermo-oireessa hermoon kohdistuvan venytyksen välttäminen on tärkeää, sillä liiallinen hermoon kohdistuva venytys saattaa ylläpitää esimerkiksi iskiasoireistoa.
Mobilisaatiossa kohdistamme niveleen rauhallisen liikkeen, jonka tavoitteena on lievittää kipua tai lisätä liikettä. Käytämme kivun lievitykseen tyypillisesti pehmeämpiä otteita, ja liikkeen lisäämiseen hieman pidempiä tai voimakkaampia venyttäviä otteita. Mobilisaation tarkoituksena on palauttaa nivelen kapselirakenteet, nivelsiteet ja kireät lihakset normaaliin pituuteensa.
Usein ensimmäisillä käyntikerroilla hoidon tavoitteena on kivun lievitys. Jos liike palautuu nivelessä normaaliksi kivun lievittymisen myötä, ei liikkeen lisäämiseen tähtäävää mobilisointia välttämättä enää tarvita. Selkärangan mobilisointiin käytössämme on useita siihen erikseen tarkoitettuja liikehoitopöytiä, joilla hoito on turvallista, tehokasta ja helposti kohdistettavaa.
Manipulaatiossa, eli kansankielellä niksauttelussa tai napsuttelussa, pyrimme ohjaamaan nivelpintoja erilleen toisistaan. Ensin kiristämme niveltä ympäröiviä rakenteita erilaisin kierroin, venytyksin tai taivutuksin, jonka jälkeen kohdistamme niveleen lyhyen ja nopean liikkeen. Usein nivelestä kuuluu tässä tilanteessa napsahtava ääni, josta käytetään tieteellistä termiä tribonukleaatio.
Myös nivelmanipulaation tavoitteena on kivun lievittäminen tai liikkeen lisääminen. Riippuu aina tilanteesta, valitsemmeko manipulaation vai mobilisaation. Esimerkiksi akuuteissa alaselkäkivuissa kuten ”noidannuolessa”, manipulaatio on mobilisaatiota tehokkaampi. Sen sijaan pitkittyneissä kivuissa mobilisaatiolla on usein alussa parempi hoitovaste. Usein yhdistämme molempia hoitomuotoja parhaan lopputuloksen saamiseksi.
Oikein suoritettuna manipulaatio on kivuton ja turvallinen hoitomuoto. Tietyt sairaudet tai aiemmat tapaturmat voivat kuitenkin estää manipulaation tai mobilisaation suorittamisen kokonaan. Tästä syystä käymme läpi asiakkaan terveystilannetta ennen manipulaatiohoidon antamista.
Kinesioteippauksen tärkeimpänä tavoitteena on kivun lievitys. Teipin tavoitteena on ohjata ihoa ja pehmytkudosta tiettyyn suuntaan, mikä vähentää koettua kipua. Käytämme kinesioteippausta hyödyksi myös silloin, kun haluamme ohjata niveltä tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi jos olkapäät työntyvät eteenpäin, teippi antaa alkuun kinesteettistä palautetta ja muistuttaa oikeanlaisesta asennosta. Näin uusi ergonomisempi asento on nopeampi oppia. Jos taas haluamme tukea niveltä tai rajoittaa jotakin liikesuuntaa, perinteinen kova urheiluteippi antaa tällaisissa tilanteissa paremman ja napakamman tuen.
Terapeuttisen harjoittelun tavoitteena on ennaltaehkäistä ja hoitaa erilaisia tuki- ja liikuntaelinongelmia. Erilaisia terapeuttisia harjoitteita on lukemattomia, eivätkä kaikki sovi kaikille. Jotta asiakas saisi tehokkaimman avun vaivoihinsa, suunnittelemme harjoitusohjelman aina tilanteen mukaan. Tarvittaessa luomme uusia harjoitteita, jotka räätälöidään juuri asiakkaalle sopiviksi.
Kaikkea ei kannata harjoitella kerralla, joten usein suunnittelemme harjoittelupolun pidemmälle tulevaisuuteen. Yleensä esimerkiksi lisäämme harjoitteiden haastavuutta kehittymisen myötä. Toisaalta saatamme aluksi keskittyä ensin yhden ominaisuuden vahvistamiseen ja vasta tämän jälkeen etenemme toisen ominaisuuden kehittämiseen. Käyttämämme harjoitteet voivat sisältää esimerkiksi aineenvaihduntaa lisääviä tai koordinaatiota parantavia liikkeitä, lihasten vahvistamista tai nivelen tai lihaksen venytystä.
Tyypillisiä esimerkkejä terapeuttisesta harjoittelusta ovat olkapään kiputilojen kuntouttavat harjoitteet kuminauhalla, alaselän liikekontrollia kehittävät harjoitteet alaselkäkipuisilla tai takareiden vammoja ennaltaehkäisevät liikkeet urheilijoilla. Muita mahdollisia kohteita harjoittelulle ovat niska- tai keskushermostoperäisten vammojen jälkeen silmän ja hienomotoriikan koordinaatiota ja tasapainoa kehittävät liikkeet.
Triggerpisteet ovat lihaksessa esiintyviä kipupisteitä. Hoidamme triggerpisteitä erilaisin hyvin tarkkarajaisin ottein. Hoidon tavoitteena on saada triggerpisteet laukeamaan ja näin lievittää niistä aiheutuvaa kipua. Triggerpisteitä voi tulla periaatteessa mihin lihaksiin vain, mutta usein niitä esiintyy tietyillä alueilla. Näitä alueita ovat yläniska, lavan takaosa, pakaran sivuosa ja säären ulko-osa.
Triggerpisteistä hankalia tekee niiden kyky säteillä kipua. Kipu ei siis aina tunnu oireilevassa lihaksessa, vaan se saattaa heijastella hyvinkin kauas oirekohdasta. Yläniskan triggerpiste saattaa heijastella silmän taakse ja lavan takaosan triggerpiste olkapään etupuolelle. Pakaran sivuosan triggerpiste saattaa joskus muistuttaa lievää iskiashermon puristusoiretta, vaikkei hermolle tulisi minkäänlaista ärsytystä. Tällaisissa tilanteissa teemme neurologisia testejä, jotta voimme sulkea pois hermoperäisen ongelman.
Vaikka kuvantava ultraääni ei ole hoitomenetelmä sinänsä, sitä voidaan hyödyntää tutkimisen ja kuntoutuksen tukena. Kuvantavalla ultraäänellä arvioimme lihasten, jänteiden ja muiden pehmytkudosten tilaa. Voimme havaita ultraäänen avulla esimerkiksi tulehtuneen ja nesteisen limapussin, lihasrepeämät tai jänteessä olevan kalkkeuman. Käytämme ultraääntä myös tarkastellaksemme lihasten aktivoitumista.
Emme tee virallisia diagnooseja ultraäänikuvauksen perusteella, mutta löydön perusteella voimme suunnitella kuntoutusta paremmin. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaan eteenpäin lääkärin konsultaatioon.